Suomalaiset uskovat teiden korjaamisen lisäävän liikenneturvallisuutta – kuolonkolareiden tutkinnasta nousee eri asioita

Suomalaisten mielestä teiden kunnon parantaminen ja pakollinen alkolukko toistuvasti rattijuopumuksesta kärähtäneille olisivat tärkeimmät liikenneturvallisuutta parantavat toimet. Myös kuolemaan johtaneita kolareita tarkasteltaessa päihtyneenä ajamisen ennaltaehkäisy näyttäytyy yhtenä tärkeimmistä liikenneturvallisuutta parantavista tekijöistä. Sen sijaan tien vaurioilla on harvemmin merkittävä vaikutus kuolemaan johtaneissa onnettomuuksissa.

Liikenteessä tapahtuu monenlaisia kolareita ja vahinkoja, ja vain pieni osa niistä on vakavia. Kuolemaan johtavia onnettomuuksia tapahtuu vuosittain noin 200, ja liikennevakuutuksesta korvattavien, isojen ja pienten vahinkojen määrä hipoo 100 000:ta. Etenkin vakavista onnettomuuksista on käytettävissä hyvinkin yksityiskohtaista tietoa, sillä kuolemaan johtaneet tie- ja maastoliikenneonnettomuudet tutkitaan Suomessa tarkoin.

Alueelliset tutkijalautakunnat paneutuvat onnettomuuden syihin ja seurauksiin, ja tekevät tutkinnan perusteella myös liikenneturvallisuuden parannusehdotuksia. Suomessa on kansainvälisestikin erittäin kattavat tiedot kaikista kuolemaan johtaneista liikenneonnettomuuksista. Kun näitä tietoja peilataan suomalaisten näkemyksiin liikenneturvallisuudesta, esiin nousee jokseenkin erilaisia asioita. Suomalaisten mielipiteitä selvitettiin verkkokyselynä toteutetulla kyselytutkimuksella.

- Liikenneturvallisuus koetaan hyvin eri tavoin riippuen esimerkiksi siitä, missä ja miten itse liikkuu. Yleisesti liikenneturvallisuuden mittarina, myös kansainvälisissä vertailuissa, käytetään liikennekuolemien määrää. Onnettomuustutkinnan ansiosta meillä on kuolonkolareista hyvin kattavat tiedot, sen sijaan pienempien vahinkojen syitä joudutaan usein vain arvailemaan. On selvää, että teiden vauriot rikkovat ajoneuvoja ja niistä saattaa aiheutua jopa onnettomuuksia. Tievaurioista johtuneista lievemmistä onnettomuuksista ei valitettavasti ole olemassa koottua tietoa, mutta niistä aiheutuneet vakavimmat onnettomuudet ovat onneksi hyvin harvinaisia. Kun turvallisuustoimia halutaan pohjata tutkittuun tietoon, taustalla käytetään usein kuolonkolareista saatavaa tietoa, liikenneturvallisuuspäällikkö Esa Räty Onnettomuustietoinstituutista selittää.

Tutkijalautakuntien tekemissä liikenneturvallisuutta parantavissa ehdotuksissa mainitaan usein tarve poliisin toteuttaman näkyvän liikennevalvonnan tehostamiselle, autokannan nopeammalle uudistumiselle ja kuljettajan ajo-oikeuden sekä ajokyvyn tarkemmalle valvonnalle lääkärin toimesta.

Suomalaisten kyselyvastauksissa liikenneturvallisuutta parantavista tekijöistä yleisimpiä olivat teiden kunnon parantaminen, alkolukon käytön lisääminen sekä auton ajamiseen oikeuttavan ajokortin alaikärajan pitäminen 18 ikävuodessa. Tutkijalautakuntien ehdotuksista liikennevalvonnan tehostaminen saa myös suomalaisilta kannatusta. Sen sijaan lautakuntien mainitsema autokannan uudistuminen jäi kyselyssä annetuista 15 vaihtoehdosta viimeiseksi.

Kuolonkolareiden taustalla kauhun kolmikko

Kuolonkolareissa korostuvat vuodesta toiseen samat kolme asiaa: turvavyöttömyys, päihteet ja ylinopeus. Vuonna 2022 tapahtuneissa kuolemaan johtaneissa moottoriajoneuvo-onnettomuuksissa onnettomuuksien pääaiheuttajista 42 % oli jonkun päihdyttävän aineen vaikutuksen alaisena, ja 59 % ajoi vähintään 10 km/h ylinopeutta. Yli kolmannes kuolleista ei käyttänyt onnettomuushetkellä turvavyötä.

Liikennerikkomusten kuriin saaminen tulee esiin myös suomalaisten näkemyksissä liikenneturvallisuuden parantamisesta. Pakollisen alkolukon ja poliisin tekemän liikennevalvonnan lisäämisen lisäksi suomalaiset olisivat myös valmiita koventamaan liikennerikkomuksista määrättäviä sanktioita.

- Kuolonkolarien taustalla esiintyy usein monenlaista riskinottoa. Päihtyneenä ajamisen lisäksi tyypillisiä riskejä ovat ylinopeus ja turvavyön käytön laiminlyöminen. On tärkeää huomata, että riskikäyttäytyminen on usein seurausta jostain sairaudesta, ja sairaat kuljettajat pitäisi saada kopattua yhteiskunnan tukiverkkoihin ennen kuin on liian myöhäistä, Räty painottaa.

Liikennevakuutuskeskuksen teettämässä kyselytutkimuksessa kysyttiin, mitkä toimenpiteet parantaisivat liikenneturvallisuutta eniten. Kysymyksessä liikenneturvallisuuden parantamisesta sai valita enintään viisi tärkeintä toimenpidettä. Kyselytutkimuksen tiedonkeruu toteutettiin online-kyselynä Bilendi Oy:n ylläpitämässä M3 Panelissa toukokuussa 2023. Kohderyhmänä olivat 18–82-vuotiaat suomalaiset. Tutkimuksen tuhannen henkilön otos painotettiin iän, sukupuolen ja asuinalueen mukaan vastaamaan suomalaista väestöä valtakunnallisesti. 

Lisätietoja:

liikenneturvallisuuspäällikkö Esa Räty, Onnettomuustietoinstituutti, p. 040 922 1365 

Viestintä, p. 040 450 4700

 

Lisätietoja kyselytutkimuksesta: 

viestinnän asiantuntija Riikka Luomanpää, Liikennevakuutuskeskus, p. 040 922 5586